Maakuntien näennäisdemokratia
Viime vaalikauden lopussa silloisen sote-uudistuksen heikkoudeksi osoittautui se, että mallissa ei olllut suoraan vaaleilla valittuja päättäjiä. Nyt esitetyssä uudessa sote-mallissa on tulossa vaalit, mutta ei juuri mitään päätettävää. Sote-uudistuksen tavoitteet tasa-arvoisista palveluista, integroiduista palveluista ja kustannusten kohoamisen säätelystä eivät ole asiantuntijoiden mukaan toteutumassa nyt esitetyllä mallilla. Samalla nyt tulisi arvioida myös demokratian kannalta onko parempi, että suurempi sote-alue toimii aidosti vaiko vain näennäisesti.
Tilanteen tekee ongelmalliseksi vajaa itsehallinto, valtion tiukka ohjaus, järjestäjän ja tuottajan erottaminen, vaalikelpoisuuden rajoittaminen ja pakolliset palveluyhtiöt. Varsin laajasti on tiedetty, että itsehallinto on heikkoa, jollei ole olemassa verotusoikeutta, eikä mahdollisuutta säätää näin omaa talouttaan myöskään investointien ym. osalta. Valtion ohjaus löytyy useista kohdin lakiesitystä, joissa viimeinen sana on jätetty valtioneuvostolle esim. sote-palveluista, alueiden yhteistyöstä, investoinneista ja tietysti rahoituksesta. Toinen ongelma on tehdä uudistus sekoittamalla sote-uudistukseen valtionhallintoa, jossa viranomaispäätöksiä ei ole mahdollista muokata maakuntavaltuustossa, vaikka rahoituksen osalta ovat yleiskatteelisen rahoituksen parissa muiden koottujen palvelujen kanssa.
Kolmas ongelma demokraattiselle päätöksenteolle ja itsehallinnolle on, että maakunnat eivät saa päättää tukipalveluidensa organisoinnista. Henkilöstö- ja talouspalvelut, tietoliikenne, ICT:n kehittäminen ja kiinteistöjen hallinnointi siirtyvät valtakunnallisille yhtiöille, joissa osin myös valtio on omistajana. Päätösvaltaa näissä yhtiöissä käyttävät hallitukset, joilla ei ole suoraa yhteyttä tai konserniohjausta maakuntien valtuustoista. Investointien osalta lainat onnistuvat vain valtion takaamina, joten valtiolla on aina veto-oikeus sote-kiinteistöjen rakentamiseen.
Neljäntenä ongelmallisena asiana on markkinamalli, jonka vuoksi ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa sote-päätökset palveluverkosta, henkilöstöstä ym. tapahtuvat liikelaitoksessa, valtuuston tehdessä vain strategiset linjaukset. Liikelaitoksen johtokuntaan on esitetty valittavaksi liiketoimintaosaajat, joilta samalla on kielletty yhteys valtuustoon tai mahdolliseen lautakuntaan. Tämän perusteena on järjestäjän ja tuottajan täydellinen erottaminen – vaikka kaikki kokeilut ovat osoittautuneet huonoiksi – jotta yksityiset pääsevät samalle viivalle. Samasta syystä tulee rajatuksi vaalikelpoisuudesta ulos tuhansia ihmisiä, kun kukaan joka on omistajana, mukana päätöksenteossa hallituksessa tai johtavana työntekijänä yrityksessä tai yhdistyksessä joka on tarjoamassa palveluja suoraan tai asiakassetelillä, ei saa olla ehdokkaana vaaleissa.
Kansanvaltaisuus on ollut suomalainen malli hoitaa sote, kuten muitakin palveluja. Nyt halutaan romuttaa vahvaa pohjaa demokratialta, jossa kansalaiset ovat aidosti olleet tietoisia kuka päättää mistäkin ja että poliittisella päätöksenteolla on ollut aito mahdollisuus vaikuttaa. Tällä mallilla on pystytty tuottamaan yksi maailman tehokkaimmista ja parhaimmista sote-järjestelmistä, ja nyt tämä ollaan murtamassa markkinoiden vuoksi.
Hyvä ja selkeä kirjoitus, jonka eteen on nähty vaivaa.
Sote- ja maakuntauudistuksesta on puuttunut iso kuva ja perspektiivi. On tehtailtu tuhat sivua lakitekstiä yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi. Lisäksi on väitetty, että maakunta vaatisi 200000 asukasta. Islannissa on 340000 asukasta, ja siellä on 23 maakuntaa.
Myös Suomessa on sellainen maakunta kuin Ahvenanmaa, jossa on 28000 asukasta. Se hoitaa oman Sotensa. Ahvenamaalla on tutkitusti Suomen ja EU:n tervein ja pitkäikäisin väestö. Työttömyys ja verotus ovat alueen kunnissa Suomen matalinta. Maakunnasta on säädetty laissa parilla sivulla.
Suomessa on tsaarinajan perintönä keskittävä valtiollinen hallintomalli, joka on äärettömän kallis, kustannustehoton ja kehitysresistantti. Maakunnista olisikin pitänyt tehdä tulosyksiköitä, jotka olisivat voineet kehittää toimintaansa itsenäisesti. Nyt kaikki säädellään ja tasapäistetään lakiteksteissä. Käytännössä se tarkoittaa, että valta keskitetään valtiolle.
Seuraavaksi on tulossa vanhanaikainen ja satoja miljoonia euroja maksava atk-systeemi Apotti. Se perustuisi vanhentuneeseen IT-arkkitehtuuriin, joka on aiheuttanut vaaratilanteita USA:ssa. Tanskassa kyseinen systeemi on täysin epäonnistunut. Suomessa olisi osaamista tehdä aivan uudenlainen vaikkapa jokaisen ”taskussa kulkeva” ratkaisu.
Maakuntamalli olisi ollut synerginen, ja sinne olisi voitu keskittää monenmoista hallintoa kuntatasolta, kuten Ruotsissa esimerkiksi kouluhallinto ja maakunnan julkinen liikenne. Tein kyselyn maakuntien hallitusten jäsenille, ja heillä oli vaikka kuinka paljon ehdotuksia, miten kuntien asioita voitaisiin hoitaa synergisesti ja yhteisesti.
Superin tutkimuksen mukaan moni kunta on jäämässä vailla edustajaa maakuntavaltuustossa. Vuonna 2013 Maaseudun Tulevaisuus teki artikkelin kyselytutkimukseni pohjalta ja jo silloin mainitsin, että maakuntiin pitäisi perustaa kaksikamarinen hallinto, jolloin pienetkin kunnat olisivat saaneet edustajan ainakin yläkamariin.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaa ei oikein sovi verrattavaksi muun Suomen olosuhteisiin monestakin syystä. Valtion verovaroja käytetään Ahvenanmaan hyväksi eniten Suomessa / nuppi itsehallinnon päätöksin, joten asema on jopa kadehdittava moniin muihin Suomen alueisiin verraten.
Eivät Ahvenanmaa tai Islannin maakunnatkaan järjestä kovin kummoisia erikoisairaanhoidon palveluita, vaan tähän tärkeään rooliin tarvitaan jo mieluusti miljoona-alue, mitä Suomessa nyt kuta kuinkin edustavat yliopistosairaalapiirit vahvoine osaamiskeskuksineen ja sairaaloineen.
Mikähän tässä Suomen nykymallissa on lopulta moitittavaa, paitsi terveyskeskusmalli ja terveydenhuollon tietoverkot ?
Ilmoita asiaton viesti
Valtio tasoittaa Ahvenanmaalle sellaisia valtion tehtäviä, jotka valtio hoitaa mantereella ja jotka Ahvenanmaa hoitaa itse. Tasoitusperuste on 0,45 prosenttia. Kuitenkin ilman itsehallintoa Ahvenanmaa ja olisi kaiketi samassa tilanteessa kuin autioituvat Manner-Suomen syrjäseudut. Nyt Ahvenanmaalle on jopa tunkua: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ahvenanmaalle…
Ilmoita asiaton viesti