Maakuntien näennäisdemokratia

Viime vaalikauden lopussa silloisen sote-uudistuksen heikkoudeksi osoittautui se, että mallissa ei olllut suoraan vaaleilla valittuja päättäjiä. Nyt esitetyssä uudessa sote-mallissa on tulossa vaalit, mutta ei juuri mitään päätettävää. Sote-uudistuksen tavoitteet tasa-arvoisista palveluista, integroiduista palveluista ja kustannusten kohoamisen säätelystä eivät ole asiantuntijoiden mukaan toteutumassa nyt esitetyllä mallilla. Samalla nyt tulisi arvioida myös demokratian kannalta onko parempi, että suurempi sote-alue toimii aidosti vaiko vain näennäisesti. 

 

Tilanteen tekee ongelmalliseksi vajaa itsehallinto, valtion tiukka ohjaus, järjestäjän ja tuottajan erottaminen, vaalikelpoisuuden rajoittaminen ja pakolliset palveluyhtiöt. Varsin laajasti on tiedetty, että itsehallinto on heikkoa, jollei ole olemassa verotusoikeutta, eikä mahdollisuutta säätää näin omaa talouttaan myöskään investointien ym. osalta. Valtion ohjaus löytyy useista kohdin lakiesitystä, joissa viimeinen sana on jätetty valtioneuvostolle esim. sote-palveluista, alueiden yhteistyöstä, investoinneista ja tietysti rahoituksesta. Toinen ongelma on tehdä uudistus sekoittamalla sote-uudistukseen valtionhallintoa, jossa viranomaispäätöksiä ei ole mahdollista muokata maakuntavaltuustossa, vaikka rahoituksen osalta ovat yleiskatteelisen rahoituksen parissa muiden koottujen palvelujen kanssa.

 

Kolmas ongelma demokraattiselle päätöksenteolle ja itsehallinnolle on, että maakunnat eivät saa päättää tukipalveluidensa organisoinnista. Henkilöstö- ja talouspalvelut, tietoliikenne, ICT:n kehittäminen ja kiinteistöjen hallinnointi siirtyvät valtakunnallisille yhtiöille, joissa osin myös valtio on omistajana. Päätösvaltaa näissä yhtiöissä käyttävät hallitukset, joilla ei ole suoraa yhteyttä tai konserniohjausta maakuntien valtuustoista. Investointien osalta lainat onnistuvat vain valtion takaamina, joten valtiolla on aina veto-oikeus sote-kiinteistöjen rakentamiseen. 

 

Neljäntenä ongelmallisena asiana on markkinamalli, jonka vuoksi ollaan ajautumassa tilanteeseen, jossa sote-päätökset palveluverkosta, henkilöstöstä ym. tapahtuvat liikelaitoksessa, valtuuston tehdessä vain strategiset linjaukset. Liikelaitoksen johtokuntaan on esitetty valittavaksi liiketoimintaosaajat, joilta samalla on kielletty yhteys valtuustoon tai mahdolliseen lautakuntaan. Tämän perusteena on järjestäjän ja tuottajan täydellinen erottaminen – vaikka kaikki kokeilut ovat osoittautuneet huonoiksi – jotta yksityiset pääsevät samalle viivalle. Samasta syystä tulee rajatuksi vaalikelpoisuudesta ulos tuhansia ihmisiä, kun kukaan joka on omistajana, mukana päätöksenteossa hallituksessa tai johtavana työntekijänä yrityksessä tai yhdistyksessä joka on tarjoamassa palveluja suoraan tai asiakassetelillä, ei saa olla ehdokkaana vaaleissa. 

 

Kansanvaltaisuus on ollut suomalainen malli hoitaa sote, kuten muitakin palveluja. Nyt halutaan romuttaa vahvaa pohjaa demokratialta, jossa kansalaiset ovat aidosti olleet tietoisia kuka päättää mistäkin ja että poliittisella päätöksenteolla on ollut aito mahdollisuus vaikuttaa. Tällä mallilla on pystytty tuottamaan yksi maailman tehokkaimmista ja parhaimmista sote-järjestelmistä, ja nyt tämä ollaan murtamassa markkinoiden vuoksi. 

 

SirpaPaatero
Sosialidemokraatit Kotka

Kansanedustaja. Kuntaministeri. Kaupunginvaltuutettu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu