Sirpa Paatero

Miten mitata kuntien elinvoimaisuutta tulevaisuudessa?

Kunnat sekä sote-uudistus ovat puhuttaneet kesälläkin. Ensin asiaa käsitteli YLEn kysely, jonka mukaan suomalaiset haluavat pitää koko Suomen asuttuna ja nyt loppukesästä on keskusteluttanut VATTin selvitys kuntaliitosten vaikutuksista. Molemmista näistä saa tukea omiin poliittisiin tulkintoihin. Samalla on meneillään keskustelu sote-, mutta ei niinkään maakuntauudistuksesta. Maakuntien rakentaminen valtion, kuntien ja maakuntaliittojen sekä sairaanhoitopiirien tehtävistä on liian monimutkainen ja epätarkoituksenmukainen. Tavoitteena oli tehdä sote-uudistus, joka tulee vaikuttamaan ihmisten palveluihin, mutta jos asiantuntijoita kuuntelee, niin vaikutus on jopa palveluja heikentävään eikä parantavaan suuntaan.

Kysymys koko Suomen asuttuna pitämisestä olisi ollut paremmin aseteltu, jos vastaajat olisivat joutuneet suhteuttamaan sen nykytilaan. Timo Aron mukaan kilometrin suuntaansa olevalla laskennalla asukkaita on 6.1 % alueella Suomessa. Se, että eri puolilla maata on kasvukeskuksia - jotkut puhuvat myös seutukaupungeista - ja niiden ympärillä elävää alueellista rakennetta, on tietysti kannatettava asia. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, jossa yritykset, palvelut, koulutus ja sen myötä asukkaat keskittyvät. Kysymys on sitten siitä, pitääkö tätä suuntausta yrittää vastustaa? Tuskin, mutta tietysti elämisen edellytyksiä on oltava muuallakin.

Kuntaliitokset ovat toteutuneet viime vuosina - ehkä Sipoon osaliitosta lukuun ottamatta - vapaaehtoisuuden pohjalta. Päätökseen ovat vaikuttaneet heikentynyt talous ja sitä myöten palveluiden järjestämisen vaikeutuminen sekä moninkertaisen hallinnon ylläpitäminen. Selvityksessä esitettyihin arvioihin palvelujen ja veroprosentin muutoksista olisi ollut hyvä nähdä vertailu tilanteeseen, jos liitoksia ei olisi tehty. Suomessa on toiminnallisesti riittävää kuntakokoa ajateltu useimmiten terveydenhuollon kannalta, kuten edelliselläkin hallituskaudella. Pitäisikö tilannetta arvioidakin kuten naapurimaa Virossa, jossa perusteeksi kuntakokoon otettiin ensin toimivan alakoulun ja sittemmin yläkoulun järjestäminen? Nyt useilla alueilla ollaan tekemässä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiä, ja toisaalta, vaikka koko sote-tai maakuntauudistus ei hallituksen kaavailemassa muodossa tule todennäköisesti toteutumaan, ovat sote-palvelut tulevaisuudessa useimmissa tapauksissa kuntia suuremmissa kokonaisuuksissa.

Kuntien elinvoimaisuuden tulee olla pohdinnan lähtökohta. Millaisena tulevaisuuden kuntakenttä nähdään? Kunnallinen demokratia ja itsehallinto ovat vahvoja ja näin se on toivottavasti myös tulevaisuudessa. Palvelujen tulee olla saatavilla paikoissa, jossa on asukkaita, ja jokainen aivan varmasti valitsee oman paikkansa elää työn, opiskelun ja perheen tilanteen mukaan, kuten tähänkin asti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat